Enpä ole edes montaa päivää vielä laihiksella ollut, mutta on jo kauhean huono omatunto. Ekana päivänä päädyin paikkaan jossa oli tarjolla jos jonkinlaista herkkua :( Sorruin siis. Eilen ja tänään olen onnistunut pysymään noin 1000kcal:n tuntumassa. Yritän taistella sitä vastaan etten menisi oksentamaan äsken syömääni ruokaa...

Pelkään, että minulle saattaa kehittyä syömishäiriö, koska minun tekee ihan kauhean mieli mennä oksentamaan ruoka pois... Okei tiedän, että on vielä vain halua enkä saa itseäni niskasta kiinni. Minulla vain on usein niin, että äkkiä minun alkaa tehdä enemmän ja enemmän mieli toimia jotenkin ei-niin-hyvällä tavalla. Sorrun luultavasti oksentamiseen jossain vaiheessa :(
Haluan tästä läskikuoresta eroon! Tuntuu etten voi olla oma itseni kun tämä läskivuori ympäröi minua. On niin kuin kaksi minää, se oikea minä ja se minä joksi läskivuori minut tekee.

Läskivuori muokkaa ihmistä (ne jotka väittävät ettei muokkaa valehtelevat). Kun lapsesta asti kuulee siitä ikäviä kommentteja yrittää muuttua näkymättömäksi. Ei uskalla sanoa asioita eikä uskalla tehdä juttuja. Haluaa vain mennä piiloon ja olla poissa. Koko lukio ja peruskoulu aikana en uskaltanut edes puhua juurikaan. Minulla ei ollut mielipidettä enkä uskaltanut tehdä mitään. Yliopistossa on alkanut se toinen minuus puskea läpi. Sanon suoraan ja uskalla sanoa rumasti. En ole se kiltti ja leppoisa läski joka minun pitäisi tullakseni hyväksytyksi.

Olen pohtinut erästä asiaa kovasti. Löysin ihanan työpaikkailmoituksen. Saisin käyttää siinä kaikkia niitä lahjojani, joissa olen oikeasti hyvä. Sellaisissa työpaikoissa vaan kysytään sitä ulkonäköä myös :( En ole ruma, mutta kuten on jo tullut ilmi olen lihava :( Uskallanko todella hakea työpaikkaa, joka voi jäädä saamatta vain sen vuoksi? Se työpaikka olisi oikeasti todellinen unelma!

Nimittäin projektini "Pullumaijalle elämä takaisin" eli tarkoitus on kuoria tätä läskikerrosta ympäriltäni. Olen siis läski, en suinkaan pyöreä. Vyötärön ympärys on sellaiset 139senttiä :P Kun ottaa huomioon, että olen vain 167 senttiä pitkä voi siitä laskea, että jos en tee jotain olen yhtä pitkä kuin pyöreä. Lantiolta olisi vielä lyhyempi matka...

Vaa'an avulla en voi laihduttaa kun en moista omista. Olen laihduttanut elämäni aikana useilla eri tavoilla (tosilla myös kymmeniä kiloja). Mikään niistä tavoista ei ollut ns. itse kehitetty vaan tein niin kuin sanottiin. Tietoa ravintoaineista ja kaikesta muusta tarvittavasta on kertynyt enemmän kuin tarpeeksi.

Se mitä haluan nyt saada aikaan on ensin nopea tahtista laihtumista, jonka jälkeen voin lisätä hieman kaloreita jolloin tahti hidastuu. Nopeaan aloittamiseen on syynä se, että jos on niin paljon ylipainoa kuin minulla on jo terveyden kanssa ongelmia. Lisäksi jos on näin paljon ylipainoa elimistö kyllä saa tarvitsemansa energia joten siitä ei tarvitse huolehtia. Sen lisäksi haluan kuukautiseni takaisin!

Eli olen nyt päättänyt näin:
Kahden ensimmäisen viikon aikana syön maksimissaan 1000 kcal per päivä. Mieluummin vähemmän, mutta ei vähempää kuin 800 kcal. Tämän lisäksi syön tarvittavat rasvahapot purkista, kalkkipillereitä (joita syön laktoosivamman takia muutenkin) ja mahdollisesti myös magnesiumlisää.

Perustin tämän blogin siksi, koska jos joku muukin on tietoinen tästä urakastani saada painoni laskemaan pystyn pitämään asiat paremmin kurissa. En aio kertoa tästä kuuristani kellekään muulle kuin miehelle, koska ihmiset suhtautua laihduttamiseen niin ärsyttävästi. 

Minä olen ollut koko elämäni lihava ja vanhempani huomauttelevat siitä jatkuvasti. Huvittavaa on se, että olen asunut poissa kotoa jo viisi vuotta :D On varsin ärsyttävää kun asiasta huomautellaan. Se saa itsetunnon johonkin maanpinnan alapuolelle. Ai niin se tavoite. Ensimmäinen tavoitteeni on saada 10senttiä (eli karkeasti sanottuna 10kiloa) vois vyötärönmitasta. Seuraava tavoitteeni on saada taas toiset 10 senttiä ja se jatkuu samalla tavalla.